Baucau, loron 12 fullan Maiu 2025.
S.E Ministru MPIE Eng. Gastão Francisco de Sousa nia Diskursu;
Iha oportunidade ida ne’e ho naran governu no hau nia an rasik, hau hakarak kongratula ita bo’ot sira ne’ebé ohin hetan promosaun, kongratula mos ita bo’ot sira nia familia ne’ebé ho pasiensia husik no suporta ita bo’ot sira hodi servi povu no estadu ida ne’e. Promosaun ida ne’e hatudu rekunhesementu estadu nian ba ita bo’ot sira nia servisu durante tinan hirak nia laran. Maibe hau hakarak hateten katak ho promosaun ida ne’e, aumenta mos ita bo’ot sira nia responsabilidade katak tenke esforso-an hodi bele serbvisu di’ak liu, servi povo di’ak liu, treinu hodi aumenta tan kapasidade ho nune mak buat hotu sei la’o tuir regulametus normais sira ne’ebé em vigor.
Iha oportunidade ida ne’e hau hakarak mos hato’o hela mensajem balun ne’ebé liga ho ita bo’ot sira nia servisu nudar institusaun estadu nian. Ita bo’ot sira tenke hatene katak Policia Nacional Timor Leste (PNTL) agora tama iha fase ida ne’ebé importante tebes iha prosesu konstrusaun pais nian. Fase ida ne’e mak fase hametin institusaun seguransa nian. Hau temi fase hametin.
institusaun tamba PNTL parte ida husi pais ida ne’e hakat liu ona faze lubuk ida inklui faze ida kritiku tebes iha krizi 2006 nian. Iha faze ida ne’e ita boot sira servisu diak ona hodi garante seguransa ba povu ho estadu. Seguransa neʼebé diak mak bele garante dezemvolvimentu la’o ho susesu. Se ita uza maun Boot Xanana nia linguazen karik hateten katak “laiha Seguransa sei laiha dezemvolvimentu”.
Konstitusaun defini ona kompetensia ou papel PNTL nia iha artigu 147 konstitusaun RDTL. Kompestisaun sira ne’e elabora kle’an liu tan iha lei organiku PNTL nian nomos lei sira ne’ebé liga ho institusaun estadu nia seluk. Ita bo’ot sira sei hala’o servisu sira ne’e di’ak wainhira ita bo’ot sira halo tan faze sira tuir mai ne’e;
primeiru, respeito no tane as komandu no kontrolo nian. Katak kultura hirarkia iha institusaun estuda hanesan PNTL importante tebes.
Segundu, tenke iha disiplina iha institusaun laran. Disiplina imporante ba institusaun seguransa hanesan PNTL tamba disiplina mak espiritu kas is PNTL nian. Sem disiplina iha PNTL hanesan ita ema karik sem is ka espiritu. Ema neʼebé laiha ona is ka espiritu ka iha Bahasa dehan roh ne’e ema nebe mate ona. Tamba ne’e disiplina importante tebes ba PNTL. Institusaun neʼebé uza armas wainhira laiha ona disiplina mak situasaun barulho ou inseguransa sei mosu iha institusaun no soseidade nia laran.
Terseiru, hasa’e kapasidade liu husi dalan treinamentu no formasaun hodi aumenta no hasa’e kapasidade ita boot sira nian. Profesionalismu PNTL nian sei aumenta ba bebeik wainhira hala’o treinamentu ba bebeik.
Ikus liu, hau espera katak servisu ita bo’ot sira nia ba povu no estadu sei di’ak liu iha futuru.
Dala ida tan Parabens e Obrigado.