Kooperasaun tinan rua sei fó prioridade ba planeamentu, jestaun, sustentabilidade no dezenvolvimentu kapasidade iha setór infraestrutura
PORTUGAL, 18 Agostu 2026 – Ministériu Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE) Timor-Leste no IP Engenharia, I.P. asina Protokolu Kooperasaun iha área infraestrutura ho durasaun tinan rua, hodi hametin kapasidade institusionál no apoiu planeamentu, jestaun no sustentabilidade infraestrutura iha Timor-Leste.
Protokolu kooperasaun ne’e asina hosi Ministru Planeamentu no Investimentu Estratéjiku, Gastão Francisco de Sousa, no Vogal Konsellu Administrasaun IP Engenharia, Maria Amália, ho sasin hosi Sekretária Estadu Mobilidade Portugal, Cristina Pinto, iha União das Freguesias de Almada, Portugal, iha Tersa-feira (18/08).
Faze foun ba dezenvolvimentu infraestrutura
Ministru Gastão Francisco de Sousa hateten katak estabelesimentu Protokolu Kooperasaun ne’e reprezenta faze foun ida ba dezenvolvimentu setór infraestrutura iha Timor-Leste.
Nia hateten katak iha tinan sira liu ba, Timor-Leste halo ona esforsu boot atu konstrui no rehabilita infraestrutura públika sira. Maibé, dezafiu agora mak atu konsolida investimentu sira liuhosi planeamentu ne’ebé di’ak liután, prioridade ne’ebé klaru no jestaun infraestrutura ne’ebé sustentável.
“Dezafiu agora mak atu konsolida investimentu, ne’ebé planu ho di’ak liu, hili ho di’ak liu fatin ne’ebé atu investe no asegura katak saida mak ita hari’i ona hetan jestaun no halo prezervasaun ho di’ak. Mudansa ne’e husi konstrusaun ba planu, jestaun no sustentabilidade ne’e mak sentru ba Protokolu,” afirma Ministru Gastão.
Nia hatutan katak prioridade MPIE ida mak atu reforsa investimentu sira hodi asegura katak desizaun sira bazeia nafatin ba kritériu ekonomiku no tékniku.
Diversifikasaun finansiamentu infraestrutura
Kooperasaun ne’e mós parte husi esforsu Timor-Leste atu diversifika fonte finansiamentu ba infraestrutura, konsiderando katak nesesidade infraestrutura nasional la bele depende de’it ba Orsamentu Jeral Estadu (OJE).
Ministru Gastão mós subliña katak Protokolu Kooperasaun ne’e inklui aspetu jurídiku, ho fókus ba dezenvolvimentu kuadru jurídiku ba setór estrada.
“Ami kontente tanba kooperasaun ne’e mós abranje aspetu jurídiku, ne’ebé foku ba dezenvolvimentu kuadru jurídiku ba setór estrada. Ita hakarak asegura seguransa jurídika no instituisaun ne’ebé iha kapasidade atu aplika lei sira,” nia akresenta.
Formasaun no reforçu kapasidade institusionál
Programa kooperasaun ne’e la’ós foka de’it ba elaborasaun estudu, lei ka metodolojia, maibé iha objetivu prinsipál atu hasa’e kapasidade institusionál liuhosi programa formasaun ne’ebé sei hala’o iha Timor-Leste no Portugal.
Formasaun sira ne’e sei kontribui ba preparasaun no dezenvolvimentu rekursu umanu Timor-Leste nian, liuliu ba profisionál sira ne’ebé servisu iha área infraestrutura.
Ministru Gastão mós hateten katak kooperasaun ho Infraestruturas de Portugal (IP) no IP Engenharia importante tanba instituisaun sira ne’e iha esperiénsia no koñesimentu tékniku iha área infraestrutura. Kooperasaun ne’e mós konsidera importante iha kontestu Timor-Leste nu’udar membru ASEAN.
Partisipantes iha serimónia
Iha serimónia asinatura Protokolu Kooperasaun ne’e, partisipa mós Embaixadór Timor-Leste iha Portugal, Manuel Serrano; Asesor Prinsipál MPIE, Julio Tomas Pinto; Asesora Maria Roussal; no Diretór-Jerál Direksaun Nasionál Ordenamentu Territóriu MPIE, Roger Tertuliano Belo.
Protokolu ne’e espera bele sai baze importante ba hametin koperasaun entre Timor-Leste no Portugal iha área infraestrutura, liuhosi partilha esperiénsia, dezenvolvimentu kapasidade no implementasaun abordajen ne’ebé fó prioridade ba planeamentu, jestaun no sustentabilidade infraestrutura nasional.
#Media-MPIE#
Dokumentasaun Kompletu klik iha link: https://www.facebook.com/share/p/19LZk5aWZB/